Heti aamusta oli aika karistaa Big Islandin hiekat jaloista ja aloittaa "kotimatka". Tosin vielä seuraavat neljä yötä tullaan viettämään tien päällä, mutta kaikki reissun kohteet nyt kierretty ja loppumatkan on luvassa enää kaupunkeja, joissa ollaan jo vierailtu.
Honolulussa vietämme pari yötä Waikilla, jossa emme vielä ensimmäisellä Honolulukäynnillä vierailleet. Hotellimme Aqua Waikiki Beachside on melkolailla tasan keskellä Waikiki Beachia. Näkymät 12. eli ylimmän kerroksen huoneesta ovat "ihan okei":
Saavuttiin hotellille vasta joskus kolmen maissa iltapäivällä, joten täyttä turistipäivää emme Waikikillä ehtineet viettää. Nopea pulahdus meressä, jonka jälkeen nokka kohti Todai-mereneläväbuffettia (tuttu jo edellisen jenkkireissublogin New York -osiosta). Lauralle kyseinen ravinteli on lähellä taivasta, neiti olisi viihtynyt siellä varmaan koko yön. Itse en ole yhtä harras seafoodfani, mutta täytyy kyllä myöntää, että melko vaikuttavat ovat puljun tarjoilut. Sushia on montaakymmentä eri sorttia, sekä lisäksi pää- ja jälkiruokapöydillä on pituutta yhteensä kymmeniä metrejä.
(Laura kommentoi: kuvanlaatu lievän kökkö, jouduin napsimaan näitä salaa iPhonella kun en kehdannut kokkien nokan edessä ruveta kameralla räpsimään...):
(Laura: ah, crab legs!! Söin ainakin 12):
Illallisen jälkeen takaisin hotellille, jonka edessä oli tarjolla kulttuuria, elikkäs hulashow, mitäpä muutakaan!
Istuskeltiin hetki parvekkeella Waikikin iltaelämää ihmetellen ja sit nukkumaan.
Laura heräsi keskellä yötä ja oli napsinut kuunsiltakuvia. Yötä vaille täysikuu:
Seuraavana aamuna kömmittiin ajoissa ylös, koska tiedossa olisi viimeinen täysi päivä Havaijilla. Suunnattiin aamiaiselle läheiseen Lonely Planetin suosittelemaan hienostohotellin Hula Grilliin (oishan jo nimestä pitänyt arvata...), jonka aulassa sitten istuskeltiin minuuttikaupalla pöytää odottaen. Samalla, syystä tai toisesta, meitä myöhemmin saapuneita asiakkaita ohjattiin suoraan merenrantaterassille istumaan ja tilaamaan. Ehkä olisi pitänyt vetäistä skraga kaulaan tai yrittää näyttää jotenkin muuten äveriäämmältä, vaikka rantapyyhkeissään nämä muutkin saapuivat. No, vähän aikaa tätä touhua katseltuamme päätettiinkin sitten vaihtaa paikkaa ja päädyttiinkin oikein onnistuneeksi valinnaksi osoittautuneeseen Keoni-katukahvilaan.
Lauralle sieni-juusto-omeletti, mulla full American breakfast hash browneineen, makkaroineen ja toasteineen:
Vain Amerikassa:
Seuraavaksi hilattiin ahterimme bussiin ja siirryttiin keskustan laitamille Bishop Museumiin, jossa oli tarkoituksena katsastaa Explorers of Polynesia -planetaarioshow. Pätkä avaa sitä, kuinka polynesialaiset navigoivat Tyynellä valtamerellä tuhansia vuosia sitten pelkän tähtitaivaan avulla. Onkin kyllä käsittämätöntä, kuinka pelkkien tähtien avulla pystyy löytämään Tyynellämerellä perille niinkin olemattomalle pläntille, kuin esim. Havaijin saarille. Esitys oli siis hyvinkin vaikuttava, mutta Lauralta ei kannata liiemmin kysellä yksityiskohtia tuosta spektaakkelista, koska se oli unessa suurimman osan ajasta. :) (Laura: narkolepsia on periytyvää, ihan oikeasti! Aina välillä iskee... ;-)) Muuten Bishop Museum jäi pääosin kiertämättä. Tiluksilla sattui nimittäin olemaan samana päivänä Farmers' Market, joka oli tuonut paikalle sen ainoan Honolulun-reissunsa kerran vuodessa tekevät perheet kaikkialta muualta Havaijilta. Kiljuvia lapsia sekä näyttelysikoja, -vuohia, -lehmiä ja -kanoja ihastelevia aikuisia riitti paikan täydeltä. Väkeä ei ollut ihan vähän. Tämä yhdistettynä about +35 asteen lämpötilaan oli liikaa ja päätimme suunnata melko pian takaisin rantamaisemiin.
Ennen Waikikille paluuta pysähdyttiin vielä Ala Moana Center -ostoskeskukseen, joka on maailman suurin ulkoilmaostari. Huimasta statuksestaan huolimatta paikan tarjonta ei jostain syystä vakuuttanut ja päivän shoppaussaalis jäikin säälittävän pieneksi: Laura osti jälleen sormuksen.
Parhaillaan istutaan hotellimme ulkoilmalobbyssa ja yritetään saada blogi päivitettyä ajan tasalle. Huomenna lento Tokioon klo 10:37. Yöt!
Toim. huom. again: huomenillalla pitää koittaa saada loput kuvat & pari vikaa Tokiopvää online. Shinjukussa ainakin riittää nähtävää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti